On kaksi blogia joissa kirjoitan, tämä ja se Ukko-Tonttu ja sen tuunailut.
Oli parta päässyt kasvamaan talokaupan yhteydessä ja ukko oli hieman rähjäisen näköinen, saattoi olla krapula kun naapuri sanoi että olen kuin Ukko-Tonttu... ja sillä nimellä avasin sitten täällä Kuukkelissa blogin. Talo juttujamme.
Sitten tuli tämä puupaja juttu kun sain rakennetuksi itselleni hieman isomman pajan. Nimimerkillä 1Kurre - mutta kun niitä oli muitakin samoja ja eri muunnoksilla niin vaihdoin sen toiseen ja sitten kaikki meni ihan "pipariksi".
Siltä ajalta kuitenkin video siitä rakentamisesta.
Nyt sitten kirjoittelen täällä - ja julkaisen videoita tuolla YouTubessa - ja sitten on tuo Google+ joka julkaisee kaiken? Ja niitä on enemmän mitä olen tilannut.
Videoita on tullut julkaistua - vähemmän täällä kirjoitetuksi - pitänyt on - harmittaa etten ole - mutta kun fiilistä, voimia, aikaa ja muita tekosyitä on ollut ja on jäänyt kirjoittamatta - vaikka vain linkki uuteen videoon.
Hyppiminen eri käyttäjätunnusten välillä on hieman turhauttavaa - eikä Google palvelusta ole odotettavissa palvelua jossa niitä voi yhdistää - jopa heidän oman palvelun tarjonnan sisällä.
Ja kun tehdään paras paremmaksi niin minulla on vielä yksi nimi lisää, nimittäin Johan, joka on toinen tai olisiko kolmas nimeni.
Kun käytin lapsuuteni ja nuoruuteni nimeä Curt-Erik, eli Kurre niin maailmalla, kun sinne lähdin oli palaute heti kun sinne siirryin Porvoosta (Suomesta): "You must be a German" tai "Sie müssen Deutsch sprechen"...
Joten otin käyttöön "kolmannen" nimeni - Johan jota käytin vuosia, vuosi kymmeniä - "kunnes siirryin takaisin Suomeen ja eläkkeelle".
Mm. LinkedIn palvelussa jonne sain aikoinaan kutsun olen edelleen Johan ja myös Google varhaisessa palvelussa jonne sain myös kutsun, sen alku ajoilta - tiedä sitten miten sen päivitän uudelleen, nykyisyyteen.
Joten - minne julkaista ja miten eri nimillä tuottaa tiettyjä haasteita - kuten Puupajani jutut ja yritän päivittää niitä tänne - vaikka Suomen kieleni ei ole suositusten mukainen - ja kaikki riippuu siitä millä tuulella olen. Predikaatit ja monet muut menevät sekaisin ja moni muukin juttu, kuten eri kielet joita olen puhunut päivittäin aikoinaan. Asia tulee muuten hyvin esille videoistani joissa sopertelen aika oudosti.
Johan niitä oikeinkirjoitus polliiseja piisaa yltäkyllän, mutta täytyyhän heitäkin viihdyttää pienemmillä sekä isommilla kirjoitusvirheillä. XD
VastaaPoistaSaksankielellä minuakin ensin lähestytään, kun kotomaan rajan ylitän. Koulussa sitä tuli luettua, mutta enpä sillä sujuvasti sanaile, en. Siinä vaiheessa, kun passia asettelen reppuuni niin samalla kaivelen aivojen sopukoista fraasin kuinkas siitä saksankielen pälkähästä pääsikään.
Oivallisia postauksia blogeihin ja ihastuttavia puupaja-askareita!
Samoja kokemuksia.
PoistaAikoinaan kun merillä olin - lähinnä sitten Saksalaisissa laivoiossa ja eräässä nostin lipun ylös taas väärnpäin ja kippari - iso sikaari suussa sanoi että.... rumia sanoja saksaksi....
Sitten minulla välähti - nuori kun olin - ja sanoin etten koskaan tee tätä virhettä uudelleen.
Hän sitten kysyi että miten niin, "Wie kann man im Auge behalten, die..." tai silleen...
Sanoin että - englanniksi - muistan miten teille kävi toisessa maailman sodassa. Tuli alla ja savu päällä.
Muistini mukaan sain sukeltaa laivan ahterista veteen. Kippari - nationalisti Saksalainen puraisi sikarinsa poikki ja suuttui pahemman kerran.
Niin kutsuttuna monikielisenä - joka ei nuoruudessa osannut Suomea enkä Ruotsia kunnolla - ja sitten tuli Englanti, hieman Saksaa ym. olen aina saanut huomiota siihen miten kirjoitan - ei siihen mitä kirjoitan.
PoistaOlen oppinut elämään sen kanssa - ja jotenkin tuntuu että vanhemmiten Suomen kieleni on ehkä hieman parantunut.