Puujakkara

Linkin mukaisia pölkkyjä löytyi aikoinaan melko lailla, veneeni alta.
Nyt täytynee miettiä uudelleen tuotevalikoimaan, niin että olenko miettinyt asiaa riittävästi, sitä mitä teen.

Ja seuraavaksi sitten se linkki €743 puupölkkyyn jota sanovat jakkaraksi.

Hyvät Juhannukset puupajaltani

Joten, Ei kun Juhannusta kaikille!

Katse kohti tulevaisuutta :)

Komea kupu päässä :)

Päässäni on Lidl yhtiön Prinsessa kakun muovinen suojakupu :D LOL

Veto poissa, syy tiedossa? Syöpäpotilaan masennus ja henkinen kriisi...

Tämä juttu, syöpään johtanut diagnoosi ja jutut sen kokonaisuus olisi kuulunut sille toiselle blogilleni, tänne se sitten aikoinaan tuli ja täällä se sitten jatkuu, ainakin osittain.
Toisaalta, sopii hyvin "remontti hommiini".... eli tänne.

Kuluvan kuukauden viimeisenä päivänä tulee kuluneeksi 2 kuukautta kun jouduin leikkaukseen. Tiesin noin reilut kuukausi ennen sitä että niin tulee tapahtumaan, pari kuukautta ennen sitä sen että jotain on pielessä.... keuhkossa.... melko pian siitä kun täytin 65.

... ja sen, tuon jälkeen alkoi tämä ukko muotoutumaan toiseksi, menetettyjen yöunien kautta, jopa painajaisten kautta yöllä, valveilla - kuoleman pelkoa, vaimo, talo, vaimoni tulevaisuus.... itsestäni ei ollut mitään väliä... voin jättää tämän hullun maailman ilman kiintymystä siihen ja sen arvoihin.... mutta ne muut jutut - laki mies testamenttiin - Mikkelistä ei löytynyt ja parin viikon odotus... hintaa ei kukaan antanut....

Ennen sitä, vielä uuden vuoden jälkeen kun vietin perheeni kanssa 65 v. päiviäni (01.01) kaikki oli OK ja ukolla kova meno päällä, uusia laitteita tullut / tulossa pajaani --- ja samalla mentiin tietämättä vauhdilla päin seinää... kevyet esteet sortuivat, meno jatkui, toki hidastettuna,,, tuli viipale kuvaus Mikkelissä, kirurgin vastaan otto ja se oli sitten menoa toisaalle tien haarautuman kautta kohti tuntematonta, sen vauhdin loppuminen ja siihen tuli sitten sellainen, lopullinen pysähtyminen, kuten meno päin kalliota....

Otsikoisin juttuni uudelleen:
Syöpäpotilaan masennus ja henkinen kriisi...

Sairaala, sen eri instanssit, osastot eivät huomioi sitä / sellaista alkuunkaan kuten oman kokemukseni mukaan leikkauksen jälkeisen ajan ( ja ennen sitä), fysioterapia leikkauksen jälkeen kuten henkinen kuntoutus. Ei Psykologia, ei sosiaalityöntekijää, ei edes pappia tai diakonissaa.

Seuraavan päivän ilmeet

Siellä ollaan kuten eläimet karsinoissaan ja sitten liukuhihnalla ja "teurastaja" (kirurgi) tekee työnsä ja merkkaa tehdyn vihkoonsa kuten Jehovan todistajat jokaisen käyntinsä.

Olen yrittänyt kirjoittaa kokemuksestani mutta aina olen kadottanut henkiset voimavarani, mitä olen kirjoittanut olen unohtanut.
Muisti pätkii, ongelmia on - mutta mitä niistä kun jonkun ajan jälkeen niitä ei enää muista.

Seuraavaksi, alla jotain jota kirjoitin jokunen viikko sitten (jääden keskeneräiseksi kun voimat ja "ymmärrys" katosi)- - - osa siitä "paperilla" - mitä en saanut alkuunkaan valmiiksi....

On käynyt niin että muutaman tunnin kuluttua kun mentiin nukkumaan saunomisesta ihmettelin miksi minulla on "yö asu" alla" - en muistanut että muutama tunti aiemmin meillä oli sauna.
Muisti pätkii - mutta saanko tähän ns. yhteiskunnan palveluiden apua? Ei todellakaan. Anteeksi - toki saan sitten kun minulla on seuraava vuosi tarkastus terveyskeskuksessa - tai ennen sitä seuraava syöpähoidon tarkastus heinäkuun alussa.
Entä ennen sitä?
Tilaa yksityioselle kallon kutistajalle aika.... kuten leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen.... josta KELA maksaa 8 €uroa ja asiakas € 53 tunnilta. Yhteiskunta viipaloi veronmaksajansa - yksityinen kuntouttaa ja ottaa rahat mitä saa....

PS. Alla valokuva omasta "kuntoutuksen tarpeesta ja terveyskeskus ohjaa yksityiselle ja KELA katsoo että 65v täyttänyt ei tarvitse leikkauksen jälkeistä kuntoutusta - ja mikäli sitä haluaa syystä tai toisesta he maksavat siitä €8/h. Potilas € 53.
------------

Sairaalasta ei saa mitään auttavaa terapiaa ennakkoon tai siellä ja sen jälkeen, ei mitään valmistautumisessa merkittävään leikkaukseen johon liittyy ns. kuoleman pelko, koko tuo ”psyykkinen, henkinen puoli” niin potilaalle kuten perheelle on täysin hunningolla - ikään kuin sellaiseen ei olisi mitään tarvetta.

Leikkaus toteutui sitten minulle ja olin siinä junassa kuten vaunut veturin perässä, alusta loppuun. Siitä kun taksi haki kotoa ja toi sitten viikon päästä kotiin.
Alku jutut, jotain lääkitystä, vaatteiden vaihto, tukisukkien "asentaminen", ja silleen.... rutiinia tekijöille vaan ei potilaalle.... Leikkaus sali jonne kävelin, sen muistan ja sitten herääminen - jossain…. olin hengissä…. mutta olenko samassa ulottuvuudessa, samassa maailman kaikkeudessa nyt herättyäni missä olin kun leikkaus alkoi?

Hoitajan ottama kuva puhelimellani. Noin 40 cm avaus.

Leikkauksen jälkeen on kipuja, kahdella eri rintamalla - leikkaus haava ja olkapää. Haava on pituudelta noin 40 cm.
Toinen kipu on henkinen - pikemminkin ahdistus -  ja kolmas kipu on tupakka, mutta se tuli vasta muutaman viikon kuluttua.
Ainakin 45 vuotta jatkuvaa tupakointia - sitä ei vain voi lopettaa tuosta vain - tiedän sen - kohta 3 kuukautta ilman röökiä - viikko ennen leikkausta ei yhtäkään savuketta, kuukausi toista ennen sitä vain harvoin. Leikkaus oli 31.01.2016. Nyt on 26.05.2016.
Olen miettinyt onko tämä todella sen arvoista että "tapan" itseni "henkisesti" 100% tupakoimattomuudella, tai sitten rajoittamalla "sätkät" muutamaan päivässä?
Tiedän että olen menettänyt ainakin 25% keuhkoistani.... siis hapen otto kyvystäni....
"Kaikki" - siis tietyt ovat iloisia että emme enää polta - hyvä heidän on iloita kun eivät ole koskaan polttaneet.
Huumeiden käyttäjille on vieroitushoidot ym. Meille ei mitään, ei edes minun kaltaisen operaation läpi käynneelle.

Palaan tähän tuonnempana uudelleen - omana aiheena.

En sano että haluan sytyttää seuraavan savukkeen - en todellakaan halua - eli tahdon - vaikka mieli tekisi, ja se vietti on olemassa hyvin voimakkaana. Niillä rahoilla mitä tupakkaan on mennyt voidaan maksaa kevyesti uuden auton kk maksut.
Sanon vain että tiedätte… se ei ole helppoa. Etenkin kun taustalla on yli 45 vuotta jatkuvaa sauhuttelua.

----------

Edellisen kirjoittaminen on ottanut voimille - 
JA olen siitä iloinen että olen saanut tämän tehdyksi! Se vain kertoo että olen "palautumassa" ....

Ensimmäinen kävely viikko leikkauksesta jonne voimat loppuivat

Tervehtyminen niin fyysisesti - kävely - liikkuminen - ja henkisesti - kuten tämän kirjoittaminen on ottanut voimille.
Ensimmäinen kävelyni oli noin 100 metriä ja takaisin - kirjoitukseni eivät jääneet "työpöydälle" kun niitä en kyennyt tekemään - kävely onnistui.

2 kuukautta ja nyt alkaa tuntumaan lupaavalta..... etenkin henkisesti jota tämä kirjoitukseni tuo esille.
Ja video joka lataantuu tänä yönä...

PS. En saanut nyt YouTuben videon linkkiä jonka tein tähän - tulee myöhemmin joten tässä nyt tämä.

Ja kenelle juttu ei avautunut: Meikäläisellä on ollut jonkin aikaa melkoinen masennus joka on vienyt voimavarat - ennen leikkausta ja etenkin sen jälkeen.
Siihen ei terveyskeskuksesta saa hoitoa.... enkä tiedä mistä sellaista saisi paitsi yksityiseltä...
Nimikkeellä "masennus" ei saa aikaa terveyskeskukseen - ja jos saa niin kuukausien, kuukausien uluttua.

Terveydenpalvelumme Jälkiviisauksia osa 3

Tähän pieni välikommentti. Eiliseksi varattu aika siirtyi huomiselle joten sitten saanen väliraportin josta lisää viikonloppuna.

Terveyskeskus kirjoitti hoitoonohjauksen fysioterapeutille / lääkintävoimisteluun - kuntoutuksena jota tarvitsen, mutta tulenko käyttämään sitä?

Tuskin. Hoitokertoja ainakin 15 joiden hinta on €61 käynniltä josta KELA korvaus on €8, siis kahdeksan euroa.
Niin on vaikka taustalla on merkittävä ja vaativa leikkaus josta tervehtyminen ottaa oman aikansa vaatien asiantuntevan hoitoa sekä ohjausta.
Mistä minä, tai minun kaltainen peruseläkkeellä oleva raapii käyttöön €795?

Uskallan sanoa että tässä on kyseessä heitteille jättö - tai siihen rinnastettavissa oleva toimi. Ellei osapuolena olisi KELA ja pykälät Eduskunnasta poliisi ottaisi asian tutkintaan.

Terveydenpalvelumme Jälkiviisauksia osa 2

Vielä nipistelee siellä ja tuolla - vähenee kait huomenna kun poistavat hakaset.
Alla pari poimintoa reissusta
Toista se oli kun 31.03 taksi tuli, KELA taksi ja omasta kunnasta - ei siinä mitään. Kivuton juttu.

Sitten tuli kotiutus 06.04 ja taas KELA taksi (omavastuu €25) ja sitä sitten odottelin ja odottelin. Ajattelin jo jospa menen takaisin sänkyyn kun kuljettaja tuli noutamaan minut.
Tietenkin aikaa kului kun auto tuli Haukivuorelta jonne on matkaa sen vajaat 50 km. Se että olisin saanut auton Mikkelistä ei tullut kyseeseen.
Kotimatkalle lähdettäessä pyysin ensin menoa Apteekkiin hakeakseni uudet lääkkeet. Se ei onnistunut ilman "lupaa / ilmoitusta" Kelalle.

Se KELAN uudesta tekniikkalajista toiseen - aasin sillan kautta.
Myös odottelua ja odottelua.
Nyt aiheena "lääkärit kierroksella", ainakin Mikkelin Sairaalan kirurgialla. Käytävällä on kolme "rollaattoria" jonka yläosassa on jonnin sortin kannettava tietokone erillisellä näppiksellä sekä näytöllä.
Siirtyy kierroksella kätevästi mukana, potilastiedot heti saatavilla. Niin asiaa on ajateltu vaan ei toimi ja mikäli yksi kolmesta sattuisi toimimaan niin sillä ei aina tee yhtään mitään.

Saadakseen potilastiedoista röntgenkuvan esille tapahtuman käsittelyyn kuluu 15-20 min, eli silloin se laite ja ohjelmisto toimii. Ei muuta.
Lähtökohtaisesti kiertävä lääkäri tutustuukin ensin omassa huoneessa potilastietoihin, etenkin röntgenkuviin. Ja niitä "kuvia" voi olla useita, jopa samassa huoneessa, siis potilaita.

Röntgenkuvat?
Ensin käynnistetään itse laitteisto, käyttöjärjestelmä,  sitten kirjaudutaan eri alueille sisään, hitaasti, hitaasti (15-20 min.) Lopulta ollaan tilanteessa jossa voidaan klikata potilastiedot auki ja valita potilastiedoista esim. viimeisin röntgenkuva, joten se tehdään ja sitten odotetaan ja odotetaan kun ohjelma käynnistää valtavan kokonaisuuden jolla analysoidaan ja muokataan röntgenkuvia.
Ja lääkäri vain haluaisi vilkaista sitä. Kuva voisi olla vaikka JPG tai PNG muodossa, mutta ei. Ohjelmassa ei ole toimintoa jolla analysoitu kuva voitaisiin tallentaa ja liittää em. formaatissa potilastietoihin.
Sitten pitäisi tarkistaa potilaan lääkitys, tehdä muutokset ym.

Minua hoitaneen kirurgin mukaan täysin kelvoton järjestelmä, etenkin kun se ei edes toimi! Siis nuo ATK-Rollaattori.
Järjestelmä vie kuta kuin yhden kirurgin ajan turhassa odottelussa ja sama koskee tukevaa henkilökuntaa joka on mukana kierroksella.

Terveydenpalvelumme Jälkiviisauksia osa 1

Tänään on tuo Jälki Viisaitten  päivä - siis perjantai; jolloin YLE1 lähettää em. nimisen ohjelman. Torstai on meille ”Kyselytunti päivä”, muitakin on.

Päätin ajaa tänään Kirkolle, eli Juvalle apteekkiin ja kauppaan. Samalla Terveyskeskukseen kun viikko sitten toteutettu operaatio tulisi - mielestäni saada ammattilaisen silmäyksen ja mahdollisesti lappusten vaihdon sekä samalla rakkuloiden (veristen) puhkaisun.

Eukosta kun ei ole nyt sellaiseen operaatioon - eikä myöskään minusta.

Joten soitin Terkkariin ja lopulta sain vastapuolelta ymmärrystä kun oli tarjonnut uudelleen ja uudelleen menemistä sinne missä minut oli leikattu, eli Mikkeliin.

Sanoin uudelleen ja uudelleen että se ei vain niin tapahdu! Tarkensin vielä että minulle on aika hakasten poistoon -hakasten? - kyllä, tikkejä ei ole, siis hakasten poistoon ensi viikolla.

No miksi en voi tulla silloin, miksi nyt - utelee Ensiavun virkailija uudelleen ja uudelleen. Sanon että kainalon alla ja kyljessä on tilanne jonka joku alan ammattilainen tulisi vilkaista - nyt eikä tulevaisuudessa ettei vain tulisi tulehdusta ym.

Henkilö kenen kanssa väänsin oikeuksieni puolesta oli tyypillinen sairaanhoidon valinta, kasvatti. Henkisesti köyhä ja tyhmä ja niihin sain tutustua Mikkelissä, kuten paljon muuhunkin.

Osastoilla on oma hierarkiansa jossa myös alin kasti pitää kiinni oikeuksistaan - ja tyhmyydestään kuten siivoojat sekä ruokahuolto.

Kun laitoin tarjoiluvadille muuta kuin mitä tarjoilussa oli tullut sanoi nainen että ne ei kuulu hänelle ja siirsi laittamani roskat pois vadilta.

Kun huomautin ruokavaliostani, lähinnä leikkeet sain tietää että jotain siitä oli ollut lukenevinaan, siitä siis, mutta kun sellaista ruokaa, nyt leikkeitä ei ole niin saa kelvata mitä on esille laitettu.

Olin asettanut ehdottoman kiellon kaikelle sianlihalle ja jalosteille jossa sitä on. Mutta mikään ei ole maailmassa muuttunut. Esimerkiksi kevyt metwursti ei ole sianlihaa vaan se on makkaraa. Sama koskee makkarakeittoa jota tarjoiltiin, se ei ole sianlihaa kuten ei myöskään kevyt keitetty kinkku siivu, jota tarjoiltiin jne.

Loukkaannuin myös tavasta kuinka minulle ”tiuskittiin” etteikö ruoka kelpaa - ja katsottiin ”silleen” että mistä maasta tuokin on.

Paja juttuihin hieman viivästymisiä

Otsikon mukaan paja juttuihini tulee olemaan hieman viivästymisiä - toki uusia päivityksiä tulee tämän kuukauden aikana.

Yksi juttu oli se Ukku-Tonttu tuunailussani... se toinen blogini... kun olen ostamassa uuden auton...
Mikäli olen hengissä tämän kevään aikana, se taitaa olla meidän seuraava auto.

31.03.2016 olen "nakusillani [eli alasti]" Mikkelin sairaalan leikkauspöydällä...

Se on ollut odotettavissa kohta tämän vuoden verran... siksi ei mikään ole oikein vidoitteni ja töitteni kautta toiminut  - veto poissa.... ja mikä on ollut ... No Good....
.... ja kun videoita olen ajatellut  niin monesti olen kohdannut tietoisuuden kuolemasta(ni) - entä sitten tuon jälkeen vaimoni tulevaisuus - ja vaikka mitä, heräämiseni yöllä pelkoon ja miltei pakokauhuun - pelkoon jota en ole itse asiassa koskaan elämäni aikana kokenut... pelko joka tuottaa kipua...

Puhutaan vertaistuesta?
Minulla ei sitä ole sen kummemmin - paitsi muutama henkilö joille kerroin mitä on tapahtunut - ja se pieninkin jo auttoi - ja paljon - ulkopuolella läheiseni, jopa Yhdysvalloista.

Tämä voisi olla julkaistu blogissa Ukko-Tonttu - mutta teen sen nyt sen teen tässä blogissani.
Mutta mitä kirjoitan?
Sitä mietin tänään miten kerron sen kaiken mitä koen nyt teille "kaikille".... ?

Se osoittautui lopulta sellaiseksi, hyvin yksinkertaiseksi siten että sen minkä kerroin läheisilleni voin myös julkaista teille kaikille...
Ja samalla saada, tarjota vertaistukea....selviytyä tai miksi kuolla yksin?

Ja se kirjoitus jonka kirjoitin on alla; kirjoitus virheillä... Ja tuo Arja on vaimoni....
Minulla oli niin monta tahoa minne "soittaa" ... sitten vain soitin ja kerroin että näin on ja lukekaa meilistäni.....
______________________________________________________________________

Tänään oli sitten se tapaaminen kirurgin kanssa - ja kuten taas niin Arja oli se joka oli todella hermostunut… pahemman kerran… ja sen näki hänestä myös fyysisesti.

Ihmisellä on kaksi keuhkoa, kuten tiedetään. 

Mutta kuka tietää, en ainakaan minä, että toisessa on kaksi lohkoa (sydän puoli) ja oikealla olevassa kolme lohkoa. Kansanomaisesti sanottuna ne ovat kuten kuoritun appelsiinin sisällä olevat viipaleet, kukin omassa ”suoja kuoressaan” erillään toisistaan ”pusseista”, tai siis lohkoista, kuten appelsiinin palat.

Minulla on yhdessä niistä kolmessa tuo outo, tunnistamaton lisuke - en muista miksi kirurgi sitä kutsui. Hän ei voi siitä sanoa mitään muuta kuin että on outo. Ei tiedä sanoa onko se syöpä tai sitten että se ei sitä ole.

Ellei se ole syöpä niin kyseessä voi olla - muistaakseni jokin "kalvon kuivuminen (?)", eli se on kova itsenäinen juttu (kuori) joka voi vaikka jäädä sinne missä se on.

Se ei näytä eikä vaikuta siltä että se olisi syöpä, mutta ei sulje myöskään pois sitä mahdollisuutta.

Mutta se tutkitaan leikkaamalla; sillä muuta vaihtoehtoa ei ole. Sitä keuhkon osaa ei voida läpäistä ulkoa päin piikillä ja ottaa näytepalaa. Sen on myös liian sivussa jostain hengitys putkesta / suonesta jotta se voitaisiin tähystää ja ottaa näytepala.

Sädehoito ei ole optio, ei edes teoriassa koska sitä keuhkossa olevaa ”poikkeamaa" ei voida määritellä, sitä mikä / mitä se on. Se vain tiedetään että se on ns. ”kova”, itsenäinen juttu kuten - minun vertaus - ”pähkinä". Siitä ei lähde ulos ”rihmoja”, säteitä joka on kirurgin mukaan todella hyvä (ja samalla outo) asia.

Joten se ”leikataan” esille, otetaan näytepala ja paikalla oleva patologi tutkii sen. Mikä se on se outo juttu joka ei ole syöpä kaikki suljetaan ja meikäläinen lähdetään kotiin - muutaman päivän kuluttua.

Mikäli kyseessä on syöpä niin silloin se keuhkon osa vain poistetaan eikä säde hoitoon ole aihetta, etenkin kun siitä ei ole levinnyt mitään ympäristöön. 

Yksinkertainen juttu, paitsi potilaalle. 5-7 päivää osastolla jossa on korkeintaan 256 kb ”nettiyhteys”… 

Lohdutuksena on että jokaisessa huoneessa on televisio :( 

Täytyy aloittaa lukeminen uudelleen. Onneksi minulla ON kirjoja - myös pari lukematta….

Ja että 1 sadasta voi saada komplikaatioita….. toivottavasti minä en ”TAAS” lukeudu siihen joukkoon joka saa niitä ”maanantai kappaleita”.

- - - >

Huomenna siirtyy sitten tupakit historiaan. 

Ei sen puoleen; sitä on tässä harjoiteltu, vähennetty jo kolmannekseen, jopa alle sen - vaikka yöunet on mennyt synnyttäen pelko tiloja / kokemuksia ja sanoisinko myös tuon masennus / stressi katsoo aina sen askin perään.... ja pullon suuntaan… (jota en ole käyttänyt kuin pari kertaa tämän vuoden aikana). Ja tänään viinitönikän sisältöön tutustuen.

Se syy ei kuitenkaan ole se mitä te / siis sinä nyt mahdollisesti ajattelette. Ei alkuunkaan. Ei tupakoinnin lopettaminen mitään hetkessä muuta, ja miten se sitä voisi edes tehdä?

< - - -

Sain kirurgin sihteeriltä / siis hoitajalta paperin jossa valmistaudutaan leikkaukseen. 

Luin sen. Lähtökohtaisesti kaikki mitä lueteltiin pitäisi lopettaa noin 4 viikkoa ennen leikkausta. Myös Omaga 3 käytön (ohentaa veren) ja muita juttua jne. kuten myös tupakoinnin 

Ja sanoinko alkoholista jotain? Ei kannata ainakaan mennä leikkaukseen kännissä tai krapulassa.

Ne kaikki tekijä edesauttavat tai vahingoittavat tervehtymisessä, vähentävät tulehdusten ym. vaikutusta, syntymistä, vaikka mitä. 

En halua että tästä tulee kuten "Pyrrhoksen taistelu roomalaisia vastaan ”… leikkaus meni hyvin mutta ….

Kaikki mitä kyseisessä paperissa lueteltiin edesauttavat leikkauksen jälkeisen ajan tervehtymiseen ja komplikaatioiden välttämiseen.

- - - >

Joten. Leikkaus tapahtuu 31 tätä kuuta. 

Siellä ollaan sitten viikko - joten huomisesta lähtien sitten ollaan ilman röökiä, joten tänään palaa viimeiset paperossit - ja juodaan viimeiset viinit ennen - kesää - jos sittenkään…. 

En todellakaan näe miksi sen tupakka ”ominaisuuden aktivoisin” taas uudelleen?

Johan sitä on kokeiltu noin 45 vuotta - aktiivisesti - muutaman harjoittelu vuoden jälkeen….

< - - -

Tässä tämä sitten noin pähkinän kuoressa.

Kirurgi(t) kuorii sitten rintakehäni auki kuten appelsiinin, kaivaa sieltä esille sen keuhkon ”lohkon esille”, katsoo tilanteen, - patologi antaa lausunnon-  he sitten jättävät sen ”pähkinän” sinne, ellei ole syöpä; tai sitten poistavat sen - jos se todetaan syöväksi. Tähän astisissa tutkimuksissa sitä ei voida siksi vahvistaa - mutta ei myöskään kieltää….

- - - >

PS. Entä mikäli se ei ole se syöpä, mistä se sinne tuli, miksi?

Mietin sitä ajaessani kotiin ja mieleen tuli erään terveyskeskuksemme lääkärin tuuraajan ns. hoitovirhe edellisen vuoden vuoden, eli 2014 loppu kesällä . Muistaakseni saatoin kirjoittaa siitä Ukko-Tonttu blogiin.

Hän määräsi uuden verenpainelääkkeen sanomatta että se ei sovi alkoholin kanssa.

Oli perjantai, pari snapsia ja sitten viiniä. Taju meni, pää iski hellan kulmaan ja muistan että oikean kylkeen sattui… 

Tuliko silloin jokin vaurio keuhkoon ja nyt se tuli esille oudolla tavalla? Eli ns. fyysinen vamma. 

Terveisin:

kompassin kadottanut kulkija ilman suuntavaistoa…. vetelee viimeiset röökit ja tyhjentää viini kanisteria - ei kehdannut parempaan (kovempaan) sortua ----